Suupohjan työllisyysalue järjesti alueen kuntapäättäjille 2.9.2025 Työn Vuoksi -työllisyyseminaarin, jonka aiheina olivat muun muassa työllisyysstrategiatyön käynnistäminen, työllisyydenhoidon paikalliset linjaukset sekä alueemme elinvoima, veto- ja pitovoima. Tilaisuuden avasi vt. kuntayhtymän johtaja, rehtori Esko Lehtimäki. Avaussanoissaan Lehtimäki totesi, että kuntayhtymän tavoitteena on aina ollut se, ettei kouluteta työttömyyteen. Suomen ainoana sekä koulutus- että työllisyyspalveluista vastaavana kuntayhtymänä tämä tavoite on mielessä kirkkaana edelleen ja hyötyjä haetaan näiden palveluiden yhdistämisestä saman katon alle.
Vuoden vaihteessa valtiolta siirtyi liikkeenluovutuksella reilut kolmekymmentä työllisyyden hoidon ammattilaista kuntayhtymän palvelukseen. Valtiolta siirtyneen henkilöstön osalta on jouduttu tarkastelemaan tehtävänkuvia, ja puolin ja toisin on totuteltu uusiin toimintatapoihin sekä toisiimme työkavereina ja kollegoina. Yhteinen orkesteri on kuitenkin saatu soimaan, kuten Lehtimäki kuvaili. Vapaaehtoisten työllisyyspalveluiden osalta valitettavasti on jouduttu lopettamaan pajatoiminta kuluneen kevään aikana, mutta tiloille ja toiminnoille on jo saatu luotua uusiakin ratkaisuja ja erilaisia vaihtoehtoja mietitään ja kartoitetaan aktiivisesti. Puheenvuoronsa lopuksi Lehtimäki huomautti myös, että edellinen seudullinen työllisyysstrategia on laadittu vuonna 2016, joten on jo aikakin ottaa se päivityksen alle.
Henkilöasiakkaan palveluprosessi määrittelee omavalmentajien työtä
Henkilöasiakaspalveluiden palvelupäällikkö Jonna Heinonen jatkoi tilaisuutta kertomalla henkilöasiakaspalveluiden asiakasrakenteesta ja erilaisista asiakasryhmistä. Erilaisilla asiakasryhmillä on hieman toisistaan poikkeavat palvelutarpeet ja omat erityispiirteensä. Työllisyysalueen toiminta on viranomaistoimintaa, jota ohjaavat erilaiset lait, kuten esimerkiksi laki työvoimapalveluiden järjestämisestä, työttömyysturvalaki sekä hallintolaki. Heinonen esitteli yleisölle myös pääsäännön mukaisen palveluprosessin, joka määrittelee pitkälle omavalmentajien päivittäistä työtä. Palveluprosessiin kuuluvat esimerkiksi kasvokkain toteutettavat alkuhaastattelut, jotka tehdään jokaiselle työnhakijaksi ilmoittautuneelle viiden arkipäivän sisällä työnhaun alkamisesta. Heinonen valotti henkilöasiakaspalveluiden päivittäistä arkea ja erilaisia tilanteita myös asiakasesimerkkien avulla, ja erilaiset asiakasesimerkit herättivätkin yleisössä kysymyksiä ja kommentteja.
Työllisyys on alueemme elinvoiman ydin eikä vain kuluerä
Yritys- ja työnantajapalveluiden palvelupäällikkö Markus Blommendahl kertasi työllisyysalueen palvelusuunnitelmaan kirjattua yritys- ja työnantajapalveluiden työnjakoa kuntien elinkeinotoimien ja työllisyysalueen välillä. Blommendahl totesi, että yhteistyössä on tärkeää se, että pyritään ja pystytään välttämään päällekkäistä työtä. Suupohjan työllisyysalueen yritys- ja työnantajapalvelut onkin kuluneen vuoden aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä kuntien elinkeinotoimijoiden kanssa. Yhdessä on laadittu esimerkiksi pelisäännöt starttirahayrittäjien palveluprosessiin. Yrittäjyyden alkutaipaleen tukeminen on edelleen tärkeää ja starttiraha on tähän eräs työkalu.
Blommendahl esitteli myös tilastoja alueemme suurimmista työllistäjistä, aloittaneista yrityksistä, avoimien työpaikkojen määrän kehityksestä sekä valtakunnallisia työnhakija-asiakkaiden asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia. Esityksensä lopuksi Blommendahl herätteli ja haastoi yleisöä toteamalla, että uudet ratkaisut syntyvät vain, jos uskallamme ajatella toisin ja päättäjien tehtävänä on mahdollistaa nämä rohkeatkin kokeilut. Tämä saattaa vaatia nykyistä vahvempaa panostusta, mutta työllisyyttä tulisi ajatella alueemme elinvoiman ytimenä eikä vain kulueränä.
Tehtäväkentän laajuus koskettaa koko kunnallista ja alueellista päätöksentekoa
Työllisyysjohtaja Anu Salmela kertoi yleisölle, millaisilla mittareilla työllisyysalueiden toimintaa seurataan valtion taholta. Ensimmäisessä seurantakeskustelussa on todettu, että Suupohjan työllisyysalueen, kuten myös muiden Etelä-Pohjanmaan työllisyysalueiden, toiminta on haastavasta työmarkkinatilanteesta huolimatta lähtenyt käyntiin erittäin hyvin. KEHA-keskus seuraa tarkasti esimerkiksi palveluihin ohjaamista. Salmela kuitenkin muistutti, että vaikka palveluihin ohjaaminen on toiminnan seurannan mittari, se ei ole tulos, vaan tuloksena pitäisi ajatella työllistymistä. Siksi myös erilaisten vaikutusketjujen hahmottaminen on erittäin tärkeää. Keskustelua nousi erityisesti täsmätyökykyisten työnhakijoiden työllistämisestä ja siitä, millaisia mahdollisuuksia kunnat voisivat tähän tarjota.
Lakisääteisten työllisyyspalveluiden lisäksi tilaisuudessa keskusteltiin myös kuntien vapaaehtoisten työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Vapaaehtoiset työllisyyspalvelut ovat joustavampia ja helpommin räätälöitäviä ratkaisuja, jotka täydentävät työvoimaviranomaisen palveluita. Vapaaehtoiset työllisyyspalvelut tukevat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia kuntalaisia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Salmela herätteli kuulijoita miettimään voiko työllisyysalueen toiminta olla tehokasta, jos työllisyysalueen kunnat hoitavat vapaaehtoisia työllisyyspalveluita ilman yhteistyötä. Salmela vetosi, ettei kuntien vapaaehtoisia työllisyyspalveluita missään nimessä tulisi lopettaa, koska kerrannaisvaikutukset niiden lopettamiselle ovat merkittäviä.
Työllisyydenhoidon toimintakenttä on laaja ja suhdanneherkkä. Siksi seudullinen yhteistyö ja kaikkien alueen kuntien sitoutuminen yhteiseen strategiaan on äärimmäisen tärkeää, että voimme aidosti uudistua. Tärkeää on myös pohtia, miten saamme työllisyysstrategian nivottua yhteen Suupohjan seutuohjelman kanssa, joka on laadittu vuoteen 2030 saakka. Puheenvuorossaan Salmela esitti myös erilaisia toimenpide-ehdotuksia kuntien yhteistyön ja päätöksenteon tueksi. Uusien valtuustokausien käynnistyminen asettaa reunaehtoja myös työllisyysalueen toiminnalle ja kuntien ja työllisyysalueen roolitus elää ja täsmentyy. Kuntien on syytä pohtia esimerkiksi mitä kohderyhmiä työllisyydenhoidossa halutaan painottaa ja mihin resursseja satsataan tulevaisuudessa. Alustuspuheenvuorojen jälkeen seminaariksi osallistujat pääsivät miettimään pienryhmissä erilaisia työllisyydenhoidon kysymyksiä sekä oman kuntansa että koko alueen näkökulmasta. Tilaisuuden päätteeksi todettiin yhteisesti, että vastaavanlaisia tilaisuuksia olisi tärkeää järjestää myös jatkossa, että yhteistyö tiivistyy ja asiat etenevät.
